28.12.2009

Tamborin man


Jos metsään haluat mennä nyt..


... niin uullaatuuus!


Maanantaina 28.12. oli vapaapäivä. Australiassa on hassu tapa, että jos pyhävapaa osuu viikonlopulle, se siirtyy seuraavalle arkipäivälle. Nyt siis tapsukka siirtyi maanantaille.

Alun perin suunnittelimme matkaa North Stradbroke saarelle, mutta autolauttoja oli enää aika huonosti jäljellä päivälle, ja muutenkin oli tosi sateinen keli. Valitsimme Lonely Planetista arvalla Tamborin mountainin. Ja se olikin mukava paikka se.

Matkaa mittariin kertyi noin 60 km per suunta. Toisinaan satoi niin rankasti, että muutaman kerran kävi jo mielessä auton luisuttelu sivuun. Perillä oli kuitenkin tauko sateesta useampi tunti, joka sitten jatku heti kun lähdimme pois! Kävi siis loistava tuuri.

Tamborin vuori on todellista sademetsää. Alkuun olemme olleet hieman pettyneitä Australian paljon kehuttuun luontoon ja faunaan räkyisine eukalyptusraatoineen, mutta nyt näimme jotain aivan muuta. Vehreää tiheää sademetsää aika lähellä kotoa! Ja viinitarhoja, puistokävelyitä, vesiputouksia.

Ensin ajelimme ympäriinsä ja mietimme mihin menisimme. Haimme vauhtia Infotoimistosta, ja päätimme mennä yhden lookout - paikan jälkeen aamupalalle viinitilalle. Saimme hyvät antimet, ja ehtaan matkailijahintaan :) Paikka oli venäläisomisteinen ja siinä myyjä muisteli mitä kaikkea tietää Suomesta, kun kerran naapureita ollaan. Otimmepa sitten palan venäläistä omenapiirakkaa jälkipalaksi, kun kerran naapureita ollaan.















Viinitarhan pihassa.

Hurjastelu perillä ei auttanut, ylös ja alas kukkulan rinnettä sai ajaa tarkkana, erityisesti neulansilmissä.















Sademetsä oli sateen jäljiltä vehreää ja jylhää. Ajonopeuden sai pitää 20..50 km tunnissa.

Syöpöttelyjen jälkeen suuntasimme Skywalkille, eli kotoisammin 1,5 kilometrin sademetsäkävelylle. Pihla reppuun ja menoksi.





















Amalia Skywalker.


Sademetsän koko fauna. Pieni kalkkuna tahi lihava palokärki. Onneksi emme kantaneet laajakulmaobjektiivia kokonaiskuvan saamiseksi.

Patikoinnin jälkeen oli vuorossa Cedar Falls vesiputoukset, jossa oli myös uintipaikka. Uintipaikalla alkoi sade ahdistelemaan sen verran, ettemme lopulta menneet kivialtaaseen.















Vesi putoaa.

Paluumatkalla vettä satoi taas kuin Esteri-vesipumpun liittimestä, mutta kah ironiaa, meiltä olikin kotoa katkaistu vedet. Tietyöt, sanoi kiinalainen isännöitsijämme. After five hours ja viisi sormea pystyssä oli virkkeen loppukaneetti. Kohta saamme viiden tunnin mitan, hieman skeptiseksi sitä on täällä oppinut varisinkin aikojen suhteen... :)



1 kommentti: