Tammikuussa Queensland ja Brisbane "paasivat" uutisiin pahojen tulvien vuoksi. Meilla ei ollut missaan vaiheessa mitaan hataa, asumme sen verran kaukana keskustan joesta ja joen sivuhaaroista ja asuinalueemme on viela hyvin maen paalla. Sateet toki tuntuivat meillakin ja lahimarketissa oli vajausta maidosta ja leivasta ennen tulvavesien saapumista kaupungin keskustaan. Tulvien jalkeen hedelma- ja vihanneshyllyt olivat melko ankeat ja hintavat seka nyt viela heti peraan pyorremyrskyn pyyhkaisya nurin pohjoisesta banaanipuut tuntuu banaanien hinta kallistuneet.
Juha paasi kaymaan normaalisti toissa mutta mina pidin etapaivia kun yliopisto oli ensin kokonaan suljettu ja sitten pystyttiin avaamaan vain osittain. Z-Rakennus jossa tyopisteeni sijaitsee taitaa olla vielakin suljettu, en ainakaan ole saanut mitaan infoa rakennuksen uudelleenavaamisesta (tosin olen tainut tippua pois tiedekunnan sahkopostilistalta muutenkin kun virallisesti tutkijavierailuni ensimmainen osa loppui tammikuuhun eika sita varmaan ole tassa hassakassa viela jatkettu). Rakennuksemme alakerroksessa oleva parkkihalli tulvi tayteen ja samalla vioittui rakennuksen sahkosysteemit hisseineen ja palojarjestelmineen. Rakennusta ei saa ottaa kayttoon ennenkuin kaikki turvatarkastukset on tehty kaikkien saantojen mukaisesti. Osa tyontekijoiista on sijoitettu muihin rakennuksiin ja ne jotka eivat tarvitse fyysista lasnaoloa kampuksella pysyvat kotonaan etatoissa.
Kaupungin vahingot jaivat onneksi pelattya vahaisemmiksi vaikka paljon tuhoa syntyikin* ja monet asuinalueet joenvarrelta jaivat veden alle. Keskustaa ei missaan vaiheessa evakoitu Iltalehden kohu-uutisista huolimatta (ainoastaan CBD:n tyontekijoita seka palloilevia turisteja kehoitettiin pysymaan poissa jaloista). Joona ja Tuija olivat ihan turvassa koko ajan siina joen vieressa, ruokaa ja sahkoa riitti ja ihmiset seurasivat Queen streetin baareissa tulvien uutisointia telkkarista kaljaa juoden. Kalle tuli meille yhdeksi yoksi kun ei paassyt bussilla enaa kotiinsa keskustaan ja siella olisi ollut vain pimea kamppa sahkojen katkeamisen takia.
Koko osavaltion osalta tuhot olivat kylla katastrofaaliset ja niin moni menetti laheisensa ja omaisuutensa. Uutisten seuraaminen oli henkisesti tosi uuvuttavaa.
Jo seuraavalla viikolla osa keskustan tyontekijoista paasi toihin ja South Bankin alueen kahvilat ja ravintolat avasivat ovensa. South Bankin puistoalue uima-altaiden ja vesileikkipaikkojen osalta on tosin viela pitkaan korjauksessa kun kaikki hiekat pitaa vaihtaa ja altaat putsata mutaliejun ja sen mukanaan tuomien popojen takia. Taman postauksen kuvat on otettu noin viikko tulvahuipun jalkeen. Samoilla paikoilla vietettiin Pihlan synttareita joulukuun lopussa.
* Paivitan viela kun tuli sopivasti Brisbanen kaupungin tiedotuslehtinen postista. Kun luin oman tekstin uudestaan, tuntui kuin vahattelisin tapahtunutta eika oikeastaan mitaan sen kummempaa tapahtunut kuin etta pari kahvilaa suljettiin. Noh, oletan etta lukijani ovat tiedostavampia ihmisia ja ovat seuranneet sen verran uutisia etta tietavat paremmin.Vahinkoja toki syntyi ja niiden korjaamiseen menee paljon aikaa ja rahaa. Jotta tulvan tuhot saadaan korjattua joudutaan peruuttamaan tai lykkaamaan monta muuta hanketta joiden tavoitteena on ollut parantaa teita, puistoja, julkista liikennetta jne. Tieverkoston, tuhoutuneiden lauttaterminaalien, puistojen, toimitilojen ja kaiken muun korjaamiseen on talla hetkella palanut rahaa $440 miljoonaa ja lasku kasvaa.
"On the flood peak, 1350 streets in 117 suburbs were affected. On top of the 12,000 homes and 2500 commercial properties that were affected, around 400 parks and approximately 47 kilometers of bikeways were also impacted."
