Joulu on taas!

Joulu on taas kattilat täynnä puuroo.

Tätä kirjoittaessa ensimmäinen joulu Australian mantereella on jo täydessä vauhdissa, on Joulupäivä. Mitenköhän se joulu sitten meni? Pihlan kanssa kävin Suomikoulun joulujuhlissa ja koko perhe käytiin suomalaisen seurakunnan joulujuhlissa. Suomikoulun juhlien keski-ikä oli noin 35 vuotta, kun taas seurakunnan juhlien keski-ikä noin 70 vuotta. Kaksi erilaista juhlaa siis :) Mutta sen jälkeenkin olemme koittaneet pitää joulumieltä yllä. Kovin helppoa ei ole mieltää joulua, kun ulkona on 30+ lämmintä, ja joulu muistuttaa jenkkiläistä krääsäjoulua enemmän kuin Mauri Kunnaksen ajatuksia.

Viikkoa ennen joulua kävin työpaikan joulujuhlassa, joen varrella keskustassa. Sinänsä ihan mukavat pikku juhlat. Musiikin pauhatessa oli usein vaikea kuulla mitä ihmiset puhuivat, ja siitä vähästä mitä sitten kuuli niin poimia mitä he oikein aussimongersivat :)

Ilotulitus joella, näyttävä heijastuksineen. Pokkarilla en kunnon kuvaa saanut.

Seuraavana aamuna kävimme suomalaissa ev.lut. kirkossa kuuntelemassa ja hoilaamassa kauneimmat joululaulut, ihan siis suomeksi. Pappia myöten väki oli perisuomalaista. Pihla taputti kolmen ensimmäisen laulun jälkeen ja sitten melkein kuin sovitusta merkistä saimme kiukkukarkelot aikaiseksi ja sivakoimme Pihlan kanssa ulos.

Jouluyö, juhlayö, ratiritiralla tuli varpunen jouluaamuna.

Olimme jo etukäteen sopineet että liitymme muutaman Suomalaisen pariskunnan kanssa syömäseurueeseen kirkon jälkeen. Menimme Sizzler nimiseen ravintolaan, joka oli ammuttu täyteen.

Tiistaina kävimme sitten työkaverin, Kanadalaisen Andrewn luona "joulugrillaamassa". He ovat juuri myös muuttaneet tänne, kuukautta ennen meitä.

Edmontonilaisen lihankasvatusseudun asukkaan näkemys jouluruuasta. 3 isoa anguspihviä, Jack Daniels - kastikeessa (joka tosin itse vietiin tuliaisiksi).

Meidän perheen joulunaikaan kuuluu nykyään myös erottamattomasti Pihlan synttärit. Neito täytti pyöreitä eli 1 vuotta aatonaatonaattona. Sen kunniaksi joimme ennen töihin lähtöä pullakahvit ulkona ja muutamat puketitkin avasimme kummeilta :)

Toivottavasti ukko on hommannut mulle erikseen joulu- ja synttärilahjat.

Sen jälkeen seuraavana päivänä, aaton aattona, joulua saimme kuutiomme tavaraa Suomesta. Nappiajoitus, tuli kummasti lisää jouluista tunnelmaa kun saimme tuttuja astioita, kuvakehyksiä ja muuta mukavan tuttu rompetta. Ja myös Moccamasterin, jolla olemme keitelleet joulun ajan Juhlamokkaa (vain 10 e / paketti täällä, huoh... :) Noin muutoin kun täällä juodaan pikakahvia.

Karanteenin läpäisseet tavarat saapuivat 7 viikon matkanteon jälkeen. Taustalla häämöttää myös saapuneet golf-mailat.

Aattona minulla ja Australiassa ylipäätään oli vielä ihan normaali työpäivä. Lähdin kolmelta kotiin ja täällä olikin laitettu pöytä koreaksi oikein jouluisasti. Maiju ja Pihla olivat käyneet sekä Ikeassa että Scandinavian Bakeryssä (suomalaisten pitämä), joten tarjolla oli perunasalaattia, porkkanalaatikkoa, karjalanpiirakkaa, munavoita, ruisleipää, kylmäsavustettua lohta, grillattua lohta, salaattia, punaviiniä jne. Slurps kun oli hyvää. Ja hetki oli muutenkin tunteikas, iso mieskin siinä herkistyi.

Jouluillallinen.

Aattoiltana soittelimme Skypellä sekä Luvialle että Myllykoskelle. Huikein suoritus oli, kun katsoimme Lumiukko - animaation Skypen välityksellä Myllykosken telkkarista. Tekniikka ja joulu.

Apinateevee.

Harrikin soitteli sitten vielä iltasella kännykkään ja oli mukava turista.

Skypettelyn jälkeen saapui myös Joulupukki! Pihla pelkäsi koko ajan, lopussa melkein meinasi tulla syliin kun oli saanut jo niin paljon lahjoja, muttei sitten kuitenkaan. Minä taas jännitin että eikö se oikeasti tunnista pukkia.

Ho ho ho! I am sonta claus.

Olinko minä näin kiltti?

Semmoinen aatto! Pihla meni nukkumaan, me maistoimme vielä hetken viinä ja seurasimme perästä. Joulupäivänä oli puolisateista, mutta päätimme silti lähteä kokeilemaan meille uutta puistoa toisella puolella kaupunkia. Tässä sieltä vielä muutama kuva: