Viikonloppu Noosassa

Viime viikon perjantaina suuntasimme pitkää viikonloppua viettämään Sunshine Coastille Noosaan. Kävimme ensin Tuijan ja Pihlan kanssa ruokakaupassa ja haimme pojat sitten töistä. Parin tunnin ajomatka venyi yli kolme tuntiseksi kun köröttelimme moottoritiellä kolmeakymppiä. Ja Pihlahan antoi kuulua! Kyllä se DVD-soitin autoon on hankittava jos meinaa vähän hermoja säästää, etenkin kun on muitakin kyydissä.

Majapaikkanamme oli kaksikerroksinen town house (eli rivitalo) joenvarrella Noosavillessä. Illalla asetuimme taloon ja grillailimme. Ensimmäisenä aamuna söimme aikaisen aamiaisen yhdessä kylän kahviloista. Palvelu oli erittäin lapsiystävällistä kun meidän ohjattiin sisäpihan puolelle jossa oli mukava pieni allas. Pihlalle tuotiin heti syöttötuoli, värityskynät ja paperi jossa oli kahvilan logossa oleva koira.



Tuijan ja Joonan herättyä suuntasimme Eumundiin markkinoille noin 20 minuutin päähän. Siellä kiertelimme kojuja ja ihmettelemimme markkinoiden valtavaa kokoa ja ihmismäärää. Pihlalle löyti hame ja puinen palapeli.



Päiväunien jälkeen lähdimme epäonniselle lounaalle Noosa Headsiin kun kello olikin jo yli neljän eikä ravintoloista saanut ruokaa seuraavaksi kuin illallista kuuden aikaan. Hermostuksissamme päädyimme Juhan kanssa kanakebabeihin jotta ehdimme vielä rannalla käymään ennen auringonlaskua. Tuija ja Joona jäi nautiskelemaan ajasta Hastings Streetille.

Rannalla olikin ihanaa kun Pihla pääsi pitkästä aikaa meren aaltoihin ja tepastelemaan rantahiekalla. Voi sitä ihanaa innostunutta ilmettä kun pieni pystyi itse (hieman avustettuna toki) liikkua, jalka vapaana kipsistä.

Seuraavana aamuna olikin varsinainen suunniteltu rantapäivä kun Juhan työkaveri tuli bodyboardaamaan. Hän oli saanut valita rannan eikä sitten huomannut heti sanoa ettei se sovellu lapsille - tuo pelkästään kivikkoinen aallokkoinen rantakaistale. Keksimme tämän sitten itse kun olimme jonkin aikaa ajaneet ympyrää ja kärkkyneet parkkipaikkaa jotka olivat todella kortilla. Juha heitti sitten naiset takaisin paremmille rannoille ja pääsimme nauttimaan hiekkaleikeistä, aalloista ja auringosta :)

Lounaaksi herkkuintialaista ja päiväunien jälkeen jäin Pihlan kanssa Noosavilleen muiden lähtiessä (jälleen epäonniselle) luonnonpuistokierrokselle. Minä sen sijaan löysin ihanat kengät.

Maanantaina tavarat kasaan ja matka jatkui kohti Glass House Mountainseja, jotka olivat sopivasti kotimatkan varrella. Samaista tietä pitkin matkustimme bussilla viisi vuotta sitten Merin ja Harrin kanssa kun menimme Australian Zoo:hon. Tie onkin nimetty Steve Irwin Driveksi tuon hienon eläintarhan edesmenneen omistajan, Crocodile Hunterin mukaan.

Vuoret ovat 26 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen tulivuorenpurkauksen peruja. Kieltämättä törröttivät kummallisesti maasta, kun on tottunut tasaisuuteen. Kiersimme pienen luontopolun näköalapaikan lähimaastossa. Semmoista kuivakkaa metsää jossa kasvoi myös havupuita, ei siis niinkään vehreää sademetsää kuten aikaisemmin Mount Tambourinella. Kylä vuorien kupeessa oli varsinainen tuppukylä, johon pysähdyimme burgereille. Yksi limsoista oli kuukauden yli parasta ennen päiväyksen, toiset olivat menossa muutaman päivän päästä vanhaksi.